sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Good night, sleep tight...


Meidän makuuhuone sijaitsee takkahuoneessa, ei kiva, mutta ei muutakaan tilaa ole, koska meidän kaksi makuuhuonetta on lapsilla, molemmilla siis oma huone. Posiitivista on, että makuuhuoneessamme on takka.
Sängynpäädyn on tehnyt mieheni kaveri. Yöpöydät ovat kaksi samanlaista vanhaa kommuuttia, jotka on löytöjä eräästä vanhasta talosta. Yöpöydät ovat yksi niistä huonekaluista, mitkä eivät tule koskaan saamaan valkoista maalia ylleen, vaikka kaikki muut haluankin maalata valkoiseksi.



Toiveissa on, jotta...

sataisi lunta. Viimeistään jouluna olisi valkoinen maa. Jotain jo kuulin, että ensi viikon loppupuolella tulisi niitä valkoisia hiutaleita maahan. Tämän kuran ja pimeyden keskellä haluan piristää mieltä, joten vanhoja talvisia kuvia...


                                                    "Nirppanokka"- lumiukko ja "Joutsen" (kuvat vuodelta 2011)

Tämän vuoden ensilumi


                                  Ja tätähän me kaikki toivomme..

Kiitoksia paljon kommenteista aikaisempiin postauksiin ja tervetuloa uusille lukijoille. Te olette tärkeitä :) Mä yritän päivittää useammin, kun aika antaa taas periksi. Mukavaa alkavaa viikkoa ♥





sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Ihana hääjuhlapaikka...

Oltiin eilen kaveripariskunnan häissä, morsian oli tietenkin kaunis ja sulhanen komia. Mutta hääjuhlapaikka oli  aivan ihana, niin mun makuun:) Hääparia olis pitänyt varmaan kuvata, mut mä vaan kuvailin sisustusjuttuja, yksityiskohtia, hyviä ideoita, no tuli hääpariakin kuvattua, mutta heistä en nyt kuvia täällä julkaise:)

Annetaan kuvien puhua puolestaan, show alkakoon...(tosin kuvat voivat olla osittain huonolaatuisia tunnelmavalaistuksen takia, mutta kaikkeni yritin tehdä saadakseni tällaisella tavis kameralla sen tunnelman kuviin ja että se tunnelma välittyisi)







Juhlapaikka oli viihtyisä, kodikas ja maalaishenkinen vanhaan navettaan rakennettu.
Täytyy sanoa, että paikan pitäjä on onnistunut mielestäni todella hyvin työssään.
Vai mitäs piditte???












sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Syksyinen inspis...

tai no niin, idea ei ole oma, vaan saatu Sateenkaarentaan Riikalta.. Riikka oli tehnyt niin ihanan kranssin ja sormet jäi syyhyämään. Tänään aamulla oli niin paljon ylimääräistä virtaa (vaikka oltiinkin tultu edellisenä iltana laivareissulta), et mä painelin mettään hakemaan kaikenlaista tarviketta. Mieskin oli ihan ihmeissään, et mikäs emäntää vaivaa, ku huiskin menemään pisin kämppää haeskellen rautalankaa ja pitsinauhaa. Ja eikun pihalle, koian (grillikatos) pöydällä oli hyvä väsätä kransseja.

Mä niin rakastan syksyä, mä voisin hiippailla tuolla mettässä vaikka koko päivän. Ai että, mitä värejä luonto tarjoakaan näin syksyisin.


Tää kranssi lähti anopille palkkioksi lastenhoidosta.

Omalle äidille tällainen kranssi palkkioksi heppasten hoidosta.

Näitä oli tosi mukava tehdä ja lisää vielä teenkin, täytyy vaan hakea lisää tarvikkeita.
Tästä toisesta tuli ehkä jo hiukan jouluinen, mut ei haittaa.

Onkohan mussa jotain vikaa, kun mä en koskaan aikaisemmin ole vielä tähän aikaan alkanut selailemaan joululehtiä, mut nytpä olen, tekeekö joku muukin jo niin???
Onko vielä liian aikaista vai onko se parempikin olla liian etuajassa kuin viimetipassa? 





sunnuntai 5. elokuuta 2012

Koiranhoitoviikkoa...

Täällä on tämä viikko vietelty koiranpentua hoitaessa. Ei omaa, vaan äitini ja hänen miehensä koiraa. Aikaisemmin tuolla kirjoittelin kauheasta koirakuumeesta, niin nyt täytyy kyllä sanoa, vaikka hän aika sulopallero onkin, niin ilomielin palautan hänet tänään takaisin kotiin. Kyllä toisaalta kannatti ottaa koira viikoksi hoitoon, koska tytöltä (jolla oli vielä kovempi hauvakuume kuin minulla)perjantaina kysyttäessä, vieläkö haluat oman koiran, tuli vastaus, en! Siispä meille ei nyt ainakaan tällä hetkellä ole tulossa koiraa :) Mutta kyllä me ollaan naurettukin tuon pennun hullutuksille, mutta kyllä se on syönyt hermojakin pikku jekuillansa. Mä en lainkaan enää muistanut, kuinka paljon ne jyrsii huonekaluja ja seiniä ja mihin ne nyt sattuukin ne pienet, terävät, kutiavaiset hampaansa saamaankaan kiinni.


Toisaalta tässä on se hyvä puoli, että kun me hoidettiin heidän koiraa tää viikko, kun he oli reissussa, niin he hoitaa ens viikolla meidän hevosen ja ponin, kun me vuorostamme lähdemme reissuun.
Arvaattekos mihin mennään, "on niin aakeeta, laakeeta, ettei silimä pökkää"?

Tänään paistaa aurinko ja tuulee, mikäs sen ihanampaa kuin laittaa pyykit ulos kuivumaan...


Mukavia jo hiukan syksyisen tuntuisia kesäpäiviä!