Olenhan minä täällä käynyt päivittäin katsomassa teidän muiden blogipäivityksiä ja ihastellut tekemiänne jouluvalmisteluja + muita kivoja juttuja, mutta nyt on kyllä pakko tunnustaa (häpeää itsensä lattianrakoon) kommentoida en ole jaksanut, niin kyllähän sitä tarttis kommentoida....itsekin tiedän, että se ilahduttaa, kun on tullut viestiä...mutta ja mutta kun ei...no täytyy yrittää tehdä parannus :)
Meille ei joulua vissiin tule tänä vuonna lainkaan...:) mä en ymmärrä kun on ihan veto pois (marraskuu...), en oo jaksanu työpäivän jälkeen tehdä muuta kuin pakolliset työt, pyykkivuori kasvaa ja kasvaa, no jospa viikonloppuna jaksais tehdä sen pienentämiseksi jotain...
Remppa on edistynyt sen verran, että tänään vihdoin ja viimein ne "lattiamiehet" tuli tekeen sen lattian ja nyt se siellä kuivuu. Toivottavasti tästä nyt päästään sitten jatkamaan eteenpäin...
Mun sietokykyä on koeteltu kahden päivän aikana oikeín kunnolla...eilen huomasin (oli sillai hiukan piilossa laatikkopinon,( sieltä remontoitavasta tilasta) takana olohuoneen melkohko uusissa tapeteissa ympyrän muotoinen kuulakärkikynällä piirretty kuvio. Pienen selvityksen jälkeen kävi ilmi, että poikanihan se siellä oli käynyt taidetta tekemässä...siinä vaiheessa en tiedä olisinko itkenyt vai nauranut, eikä siinä vielä kaikki taide pläjäykset, oli sitten taidetta vielä hänen omankin huoneen seinässä ja siellä vähän enemmänkin... on tainnut ruveta Nalle Puh-tapetit ärsyttämään :) Käytiin kyllä pieni keskustelu mihin piirretään ja mihin ei...
Myöhemmin samana iltana.... olin unohtanut pormestarin pitkon pöydän reunalle, lähdin imuroimaan remonttitilaa, koirat jäi keskenään...kun tulin takaisin, oli pormestarin pitkon paperit lattialla...oli mennyt pitko parempiin suihin...:)
Tänään kun tulin töistä kotiin, oli tyttärellä koulukaveri meillä ja he olivat alkaneet tekemään mikropopcornia...keittiö täynnä sellasta harmaata höyrysavua ja kauhee käry....olivat polttaneet aika pahoin popcornit...tiedätte varmaan palaneen popcornin hajun, ei mikään kiva, no kaikki ovet ja tuuletusluukut auki ja kämpän tuuletus ja uskokaa tai älkää täällä haisee vieläkin...ja mikro on ihan kivas kunnos, no onneks ei mitään tulipaloa tai sellaista ollut....:(
Että sellaista meillä tällä kertaa, mahdanko huomen aamulla uskaltaa avata silmiäni, mitäköhän seuraavaksi....
Blogipäivityksiä tulee harvassa (valitettavasti), tuntuu et ei oo ollut nyt mitään aiheita mistä kirjoittaa ja aikakin on ollut vähän kortilla... no rempasta tulee kyllä sitten enemmän, kunhan saadaan pyörät pyörimään ja miehelle vasara käteen...
Mutta nyt turvallista viikonloppua!
P.S Tällä kertaa ilman kuvia...
perjantai 19. marraskuuta 2010
lauantai 9. lokakuuta 2010
Ihania, ihania ostoksia...
Heippatirallaa! Näin ensiksi remontista sen verran, että lattialämmitysputket on paikallaan (viikon myöhässä) ja ensi viikon loppupuolella pitäisi tulla "lattiamiehet" tekemään lattiat ja siitä sitten jatketaan pikkuhiljaa tekemään jo itse. Tulee isoa lattialaattaa, valkoista paneeliseinää ja sen sellaista, mutta ne sitten myöhemmin...
Ja sitten itse postaus aiheeseen, niihin ostoksiin... näitä kun näin ensimmäisen kerran olin ihan myyty ja rrrakastuin ensi silmäyksellä, mulle ei sitten muita koruja enää tulekaan, joko arvaatte??? No kysymys on tietenkin Våga-koruista, näitä paljon paljon paljooooon lisää....
Ja sitten itse postaus aiheeseen, niihin ostoksiin... näitä kun näin ensimmäisen kerran olin ihan myyty ja rrrakastuin ensi silmäyksellä, mulle ei sitten muita koruja enää tulekaan, joko arvaatte??? No kysymys on tietenkin Våga-koruista, näitä paljon paljon paljooooon lisää....
Siinä korujen alla näkyykin jo seuraavasta hankinnasta hiukan, ihana pikkukaappi omasta työpaikasta, työkaverin kanssa näitä intopiukassa tilailtiin...
Ja samaan sarjaan kuuluva kynttilälaatikko...
Minä myös sorruin niihin ihaniin HM:n tyynynpäällisiin, meillä ne saivat paikan keittiön puusohvalta..
Kerran luin jostain toisesta blogista jutun, mitä näkyy kun katsot ikkunasta ulos...meillä tämä maisema näkyy lähinnä viikonloppu aamuisin, viikolla kun lähden töihin jo klo5.30 on niin pimeää, ettei tästä maisemasta pääsee nauttimaan kuin pihavalon loisteessa, mutta viime viikon lauantaina oli hiukan sumuinen, aurinkoinen aamu ja kun avasin makuuhuoneen oven tullakseni keittiöön, kohtasi minua aivan satumainen näky, hymy nousi kasvoille... äkkiä kamera, tämä on tallennettava...
Muistetaan nauttia elämän pienistä hetkistä!
Ihanaa viikonloppua kaikille !
tiistai 28. syyskuuta 2010
Kakkoseteinen...
Aikaisemmin tuolla jo mainitsinkin, että meillä alkaa remppa. Talomme toisessa päässä on ns. kakkoseteinen, mistä on lähinnä kuljettu työvaatteiden ja tallivaateiden kanssa ja sitten se on toiminut myös koirien eteisenä elikkä siellä pestään koirien tassut (vadissa) ja muut koirien hoito toimenpiteet on tehty siellä. Se toimii myös kulkuväylänä autotalliin, pannuhuoneeseen, kodinhoitohuoneeseen, alakertaan (varastotiloihin) ja ylös vintille, siis siellä tulee olemaan kuusi ovea, aika haasteellinen tila sisustaa... no mutta se on eteinen :)
Remppaa aloitettiin viime viikonloppuna ja tässä alkutilanne...
Remppaa aloitettiin viime viikonloppuna ja tässä alkutilanne...
Ja sitten lähti lattia ja niin ku ylemmästä kuvasta näkyy, sinne tulee kurasyöppö, jes!
Sitten tehtiin vielä uusi betonilattia...
Ja kurasyöppö omalle paikalleen...
Tästä kurasyöpöstä mä olen niin onnellinen, siinä saa nyt pestyä kätevästi koirien tassut ja likaiset saappaat.
Mutta remppa jatkuu, loppuviikolla pitäis tulla lattilämmitysputket ja joku mies niitä asentamaan...ja siitä se sitten jatkuu, eikä se tähän jää, vaan tämä remppa se etenee vielä autotallin puolellekin, sillä sinne tehdään väliseinä ja jaetaan se noin puoliksi, toiseen puoleen tulee työhuone ja toiseen puoleen tulee varastotila. Vihdoin ja viimein saan työpöydän pois olohuoneesta ja lämmintä varastotilaa isoilla hyllyillä.
Mutta palaamisiin uusien kuvien kera kun edistystä tapahtuu...
(ja voihan olla, että jotain hömppääkin välihin tipahtelee...)
lauantai 25. syyskuuta 2010
Nostalgiaa...
Äitini oli saanut joltain sukulaiseltaan vanhoja kuvia äidistään ja äidin äidistään, ihanan nostalgisia...minä kun en ole ikinä mammaani nähnyt, koska hän kuoli kun 8vuotta vanhempi siskoni oli vuoden ikäinen, äitini on silloin siis ollut 19-vuotias. Katsoin kuvia moneen kertaan hyvin tarkasti jotenkin haikeudella. Minä jotenkin menen niin sisälle noihin vanhoihin valokuviin....katson niiden lasten vaatteita siinä kuvassa, millaisia ne on ollut silloin ennen vanhaan ja huokaisen syvään...ihastuksesta...Mammani nuorena-kuva herätti ajatuksia, kuinka tyylikkäästi joskus on pukeuduttu ja kuinka taitavasti on kuvattu... vaikka en mammaani, enkä isoiso vanhempiani ole koskaan tavannutkaan, silti ne tuntuu kauhean läheisiltä...outo tunne...
Tässä nyt muutama nostalginen kuva...
Tässä nyt muutama nostalginen kuva...
mammani "muotokuva", tätä kuvaa katsoin erityisen tarkasti ...ehkä etsin, että onko minussa yhtään mammani piirteitä.
mammani (musta mekko päällä) ja hänen sisaruksiaan. Äitini sanoi, että lapsilla on ollut ihmeen siistit ja hienot vaatteet, vaikka oli köyhää ja lapsia perheessä oli kaksikymmentä.
mammani 12-vuotiaana, musta mekko päällä
äitini isovanhemmat (mamma 47-vuotias ja pappa 44-vuotias)
äitini "mummola", aito pohjalaaistalo, sukujuuret on pohojanmaalla, tarkemmin lapualla.
tiistai 14. syyskuuta 2010
Ratsastusterapiaa
Viime sunnuntaina oltiin minä ja kummityttöni ratsastelemassa maastossa kahden tunnin lenkki, persusta ihan hellänä kun harvemmin käy ratsastamassa. Tämä on parhainta arjesta irroittautumista, hevosen selässä, keskittyen vain hevosen liikkeisiin ja ohjaamiseen, luonnon keskellä, henkeä salpaavat maisemat (joista en nyt saanut otettua kuvia kun hevonen hermostus hirvikärpäsistä ja se pilasikin osan retkestä)... ihan hiljaista...täällä jos missä arki unohtuu, suosittelen lämpimästi muillekin :) En kuitenkaan pahimpana hirvikärpäsaikana :)
Tässä kummityttöni ratsastaa perässä meidän pikkuponilla.
Hevosella liian pitkät korvat, kun tuppas tulemaan joka kuvaan :)
Siellä keskellä metsää oli oikein hevosten herkkupaikka, kärrykuormallinen porkkanoita, mutta ne oli taidettu kuiteskin kipata siihen peurojen ruuaksi...
Metsässä oli jo syksyä, paljon ihania syksyn värejä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)